3.6.2016

Summer

Heyy! :) Täällä kirjottelee iloinen lomalla oleva tytsy. Seuraavat 2,5 kuukautta mulla on lomaa koulusta ;) Vaikka mulle valmistuminen ja ammatin saaminen on tärkeitä asioita, voi vitsi tuntuu ihanalta kun ei ole koulua! Mulla on yksi uusinta tossa reilu viikon päästä, sitten teen ehkä muutaman tehtävän jo etukäteen näin kesällä, mutta muuten aion vaan unohtaa koulun! Muutama mielenterveyteen liittyvä kirja houkuttelisi, toisaalta voisin joskus miettiä jotain muutakin :D

Mulla alkaa ensi viikon sunnuntaina loma myös töistä! Tarkoitus olisi lähteä perheen kesken Särkänniemeen :) En oo käynyt siellä moneen vuoteen ja tykkään siitä omalla tavallaan enemmän kuin Linnanmäestä. Nyt vaan peukut pystyyn, että sillon ei sada. En usko, että lähdetään jos sataa kaatamalla, mutta toivotaan että olisi hyvä sää! Lisäksi kesäkuun lomallani ollaan Joonaksen kanssa viikko samaan aikaan lomalla mikä on aika luksusta ♥ Lähdetään Tallinnaan päiväristeilylle viettämään meidän vuosipäivää :) Lisäksi ajattelin siivota kunnolla meidän asuntoa, viedä siskon Vallisaareen ja tiiättekö vaan tehdä asioita joihin ei oo aikaa sillon kun on koulussa ja töissä!
Oon jo alottanut kattomaan Vampyyripäiväkirjoja, miettinyt mitä kirjoja lainaan kirjastosta ja muutenki mitä kaikkea haluan tehdä kun mulla on aikaa vain ja ainoastaan itselleni. Tuntuu hiukan tylsältä hengailla tunteja yksin ennen iltavuoroon menoa, mutta toisaalta nautin tästä tosi paljon :) Nää kuvat on viime viikolta kun lähdettiin Joonaksen ja hänen äitinsä, veljensä ja veljen tyttöystävän kansssa syömään mihinkäs muuallekkaan kuin Italialaiseen ravintolaan. Il Siciliano sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä saa mm. herkullisia pastoja sekä itse söin miekkakalaa, nam nam :)

Kävin myös tuona kyseisenä päivänä kampaajalla :) Hiuksia ohennettiin, otettiin muutama sentti pois pituudesta ja siinä se. Mä rakastan mun hiuksia tälläisenä kuin ne on. Välillä olisi kiva tehdä jotain radikaalia muutosta, mutta kyllä nää hiukset juuri tälläisenä on vaan mun juttu ♥ Näissä kuvissa mulla oli päällä toistamiseen tuo ihana mekko, tällä kertaa näkyy myös tuo mekon takaosa. Tuo on tavallaan kiva, mutta harmittaa kun rintsikat näkyy tuolta niin selkeesti. No pikkuvikoja, mutten täyttä rakkautta tuo mekko! 

Kyllä on jotenkin niin onnellinen olo kaikesta! Mulla oli varmaan maailman paras kesä viime vuonna, mutta mulla on tunne, että tääkin kesä pääsee kilpailemaan sen kanssa :) Nauttikaa tästä hetkestä, palaillaan taas ♥

1.6.2016

Kaunis Porvoo

 
Mauu! :) Oon jo hiukan aloittanut toteuttamaan kesän suunitelmia nimettäin käytiin reilu viikko sitten sunnuntaina Porvoossa. Tiiättekö mun on pitänyt mennä Porvooseen monta vuotta, mutta enpä oo saanut aikaseksi. Onneksi mun äiti innostui Porvoon reissusta ja lähdettiinkin sinne porukalla, minä, Joonas, äiti, äidin miesystävä ja mun sisko. En itse Porvoon keskustasta välitä, mutta se vanha kaupunki on niin kaunis!
Päivä oli todella lämmin ja oli ihana pukea päälle lempihame ja sen kanssa pirteä paita! :) Niinku myös kuvissa näkyy, mulla oli Guessin ihana laukku. Huom oli! Siis tuo laukku hajosi viikossa. Kyllä suoraan sanoen vitutti! Laitoin asiasta viestiä eteenpäin ja sain rahat takaisin, onneksi. Laukusta lähti toinen kantokahva kokonaan irti vaikken kantanut laukussa mitään ihmeellisen painavaa kun koulussakaan ei oo mitää kirjoja :D Mun kaikki ei merkkilaukut on kestäneet mulla parhaillaan vuosia, toi kesti viikon. Vaikka tossa mallissa oli ilmeisesti valmistusvirhe, meen silti ehkä enemmin ostamaan sen H&M:n 30euron laukuin kuin Guessin 130 euron laukun :D Mietitään! Onko teillä vastaavia kokemuksia Guessista/muista laukuista?
Sitten itse Porvooseen! Meillä oli niin kiva päivä. Käytiin Brunbergilta ostamasta suklaata kymmenien japanilaisturistien rynniessä sisään viimeisillä minuuteilla sekä kahvilla sellaisessa laivakahvilassa. Kierreltiin ympäri vanhaa kaupunkin ja napsin paljon kuvia. Vanhakaupunki oli täynnä mitä söpömpiä pikku putiikkeja ja kahviloita. Tuolla pitäisi käydä useammin! Tuolla oli vaikka mitä kivoja kuvauspaikkoja, mutta tuo missä nää mun kuvat otettiin valikoitui lemppariksi :) Oli myös ihana saada kuvia rakkaan ja siskon kanssa, nää on jotenkin niin onnellisia kuvia! Nähtii myös pieni sammakko joka tuli aivan meidän viereen :D Kaupungissa oli myös mitä ihanempi kukkia, kukkatytön unelma ♥ Tuo päivä oli kyllä niin ihana ja onnistunut!

Onko siellä muita ketkä tykkää Porvoosta ? :)

30.5.2016

Sekaisin

Heippa! Tänään tule postaus joka meni kaikkien mun luonnoksissa olevien postauksien ohi. Tää tulee aiheesta joka on mulle todella tärkeä. Jokainen on varmaan törmännyt jossain tähän sekaisin kamppaniaan. Jos et ole, tässä lainaus mikä se on:

"Ylen, Suomen Mielenterveysseuran, Mielenterveyden keskusliiton ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Sekasin-kampanjalla on tärkeä tavoite. Ne yrittävät murtaa tuon puhumattomuuden muurin ja osoittaa, ettei mielenterveysongelmissa ole mitään hävettävää. Ei sairauksia kuulu hävetä, vaan hoitaa.
Kampanja on erittäin tärkeä, sillä erilaiset mielenterveysongelmat lukeutuvat kansantauteihimme ja joka viides suomalainen nuori painii jonkinlaisen mielenterveyden häiriön kanssa. Kyseessä ei ole olankohautuksella ohitettava asia.
Sekasin-kampanjan aikana pyörii ilmainen chat-palvelu, josta löydät apua anonyymisti. Älä enää vaikene."

Aluksi ajattelin, että tulevana lähihoitajana mielenterveysongelmiin ja päihdetyöhön erikoistuneena mun ei olisi järkevää kirjoittaa tästä, mutta halusin silti kirjoittaa, koska tää aihe koskettaa mua paljon. Moni teistä tietää, että olen kärsinyt mielenterveysongelmista vuosia ja myös parantunut. Osa teistä on lukenut mun blogia silloin kun olin sairas, mutta varmasti siellä on joitain jotka ei niin tiedä siitä. Tässä tulee pintariipaisu mun tarinasta.

Olen aina ollut sellainen herkkä pohdiskelija ja mussa on aina ollut joku semmoinen pieni ja vähän isompi tuska. Mua kiusattiin koulussa ja tunsin aina olevani erilainen. En silti tuntenut olevani masentunut tai muuta, lähinnä surullinen. Nyt kun mietin niin mun ongelmat alkoivat kun olin 14-15- vuotias.

14-vuotiaana vuotiaana mun ongelmat oikeestaan alkoivat pikkuhiljaa. Kävin kuraattorilla ja terveydenhoitajalla peruskoulussa, mutta aika turhaa se oli nyt kun miettii. 15-vuotiaana tapasin ensirakkauteni ja menin ihan sekasin. Se ihminen sotki mun tunne-elämän nii hyvässä kuin pahassa. Siitä ihmisestä ja suhteesta tuli mun pakkomielle, jota kesti muutaman vuoden. Peruskoulun jälkeen meni lukioon, joka ajoi mut ihan loppuun. Kävin psykologilla ja poliklinikalla, mutta ei siitä ollut apua. Mulla diagnosoitiin masennus ja yleinen ahdistuneisuushäiriö. Juuri ennen kun erosin tosta parisuhteesta sain tietää, että pääsen terapiaan. Epäilin samalla, että mulla olisi persoonallisuushäiriö, mutta sitä ei ole koskaan diagnosoitu. Uskon, että mussa oli paljon samoja piirteitä ja on itseasiassa edelleen, mutta ne näkyy mun elämässä aika vähän verrattuna entiseen.

Samalla kun yritin päästä eroon mielenterveysongelmista, yritin myös toipua tuosta erosta. Lopetin lukion ja aloin käydä vain töissä. Terapian alku oli mulle vaikea. Samalla olin onnellinen kun vihdoin sain apua ja mua kuunneltiin ja ymmärrettiin. Samalla myös mun kaikki haavat aukaisiin ja monen vuoden työ saada ne umpeen alkoi.

Kävin kolme vuotta terapiassa. Ekat kaksi vuotta kaksi kertaa viikossa ja sen jälkeen vuoden kerran viikossa. Mulla kokeiltii paria eri masennuslääkettä, mutta ne ei oikee auttanut. Lisäsi vain mun kuoleman ajatuksia ja sai mut riippuvaiseks niistä. Kun lopetin ne, mulla oli kamalia sydämen rytmihäiriöitä ja pelkäsin kuolevani. Nyt hoitajana kuitenkin uskon, että niistäkin voi olla apua.

Samaan aikaa kun koitin parantua kävin töissä ja hoidin muuten asiani hyvin. Paitsi, että sekoilin parisuhteissa, hain rakkautta epätoivoisesti, käytin paljon alkoholia.. Olin yksinäinen, vihasin itseäni enkä saanut elämästä mitään irti. Mun ainoa unelma oli vain saada olla onnellinen ja nauttia elämästä. Erottuani 2013 keväällä toisesta pitkästä parisuhteesta alkoi mun suurin muutos ja sillon tunsin ekaa kertaa vuosiin rauhaa ja onnen tunteita. Muistan kun istuin viideltä yöllä rautatientorilla mun kaveri kanssa baarireissun jälkeen ja musta tuntui niin vapaalta ja onnelliselta.

Sitte ei mennyt kauaa kun tapasin Joonaksen. Ihmisen joka tasapainotti mun elämää entisestään ja ihmisen johon pystyin luottamaan menneisyyksien haamuista huolimatta. Joonas tuki mun parantumista todella hyvin vaikka mä itse teinkin kaiken työn. Myös perhe, lemmikit, ystävät ja työ ovat aina auttaneet mua paljon parantumisessa. Musiikki on antanut mulle aina voimaa ja kirjoittaminen toiminut terapeuttisena puuhana. Viimeisen kerran viiltelin kun muutin pois kotoolta. Se muutos oli niin iso mulle, että sekosin. Sen jälkeen en sheivannut jalkojani vuoteen, heitin terät roskiin ja lopetin koko touhun. Se oli helpompaa kun olin luullut. Sillon tajusin, että mä oon parantunut. Tajusin etten oo enää joka päivä ahdistunut tai masentunut, mun suurin unelma ei oo parantua eikä toiveena oo kuolema.
Lueskelin mun kahta vanhaa blogia samalla kun kirjotin tätä postausta. Olin todella surullinen kun luin niitä tekstejä. Tuli suuri tarve auttaa sitä tyttöä joka olin ennen. Olin niin rikki, yksinäinen, itsetuhoinen. Mä oon niin onnellinen, että parannuin. 

Mun parantuminen oli todella pitkä prosessi. Terapiassa käytiin läpi kaikki vauvasta nykyhetkeen ja se oli raskasta. Luulin, että jonku toisen ihmisen pitää parantaa mut. Sitte tajusin, että ainoa ketä mut voi parantaa on minä itse. Ollaan edelleen mun terapeutin kanssa tekemisissä sähköpostin välityksellä ja ehkä nähdään vielä :)

Mulle tuli jo nuorena suuri tarve auttaa muita samassa tilassa olevia. Tällä hetkellä opiskelen sitä alaa ja sekin on välillä ollut vaikeaa kun on käsitelty asioita joista on niin vähän aikaa. Se ei oo kuitenkaa estänyt mun opiskeluja, uskon että on hyötyä kun olen kokenut saman ja vielä parantunut siitä.

Mielenterveysongelmat voivat tulla kenelle tahansa millon vaan. Mulla oli monta syytä miksi sairastuin, mutta myös monta syytä miksi selvisin. Mä en luovuttanut ja taistelin läpi kaiken paskan! Siksi haluan sanoa samassa tilanteessa oleville, selviät kyllä. Helppoa se ei ole, mutta oikealla avulla sekä omalla taistelulla jokainen voi selvitä! Ja tärkeää on uskaltaa hakea apua. Monet tietää, että kirjotin mun entiseen blogiin todella avoimesti mun mielenterveysongelmista omilla kasvoilla enkä häpeä sitä yhtään. Näistä ongelmista saa ja pitääkin puhua!

Jakakaa omia kertomuksia aiheesta kommentteihin tai linkatkaa postauksianne :) Kiitos jos/kun jaksoitte lukea! :)

27.5.2016

Hernesaaren rannassa

Moikka moi! Käytiin viime viikolla Joonaksen kanssa Hernesaaren rannassa viettämässä aikaa. Se paikka oli niin kiva! Siellä tuntu vähän kun olisi lähtenyt ulkomaille :D Palmuja, nurmikkoa ja hiekkaa. Tosin ne palmut oli aika kuolleita, mutta palmuja silti!

Meidän piti jo viime kesänä käydä Hernesaaressa, mutta ei saatu aikaseksi. Hernesaareen pääsee nopeasti 14 bussilla, johon voi hypätä kyytiin esimerkiksi Kampista. Matka kestää noin 15 minuuttia. Käytiin tuolla siis keskiviikkona ja olin todella yllättynyt miten vähän siellä olisi ihmisiä. Luulen, että siellä on enemmän viikonloppuisin ihmisiä kuin arkena.
Hernesaaressa oli paljon erilaisia ruokapaikkoja. Sieltä löyty niin liha-, kala kuin kasvisruokia, kaikille jotain pizzoista vartaisiin. Sieltä sai tietenkin myös hyvää juomaa sekä jäätelöä. Hinnat olivat ruuassa noin 10-15 euroa ja lonkero maksoi 7,5 euroa. Osa paikoista oli kiinni, johtuen varmaan arkipäivästä. Hernesaaren rannan aukioloajat löytyvät netistä, nyt ainakin toukokuussa ollut auki säävarauksella. Toivotaan, että tulee hyvä kesä!

Tuonne rantaan on mahdollista myös mennä kävellen sekä veneellä. Rannassa oli paljon istumatilaa sekä tietenki aurinkotuoleja ;) Kesällä tuolla järjestetään jotain tapahtumia, toivotaan että kerkeisin käymään tuolla uudestaan! Mä söin tuolla semmosen superkulhon, joka oli vegeversio. En kamalasti tykännyt siitä, siinä oli jotain outoa. Se kyllä täytti ihan mukavasti vatsaa. Joonas taas söi pyttipannua, joka oli hyvää :) Otettiin myös jäätelöt sekä lonkerot, namnam. Kyllä tollanen rentouttaa keskellä viikkoa! Voin suositella lämpimästi tätä paikkaa!



Miltä kuulostaa? Ootteko jo käyneet Hernesaarenrannassa? :) 

Ps. Mitäs tykkäätte uudesta kesäisemmästä ulkoasusta? ;) Muokkaus on vielä hiukan kesken, pahottelut! En oo myöskään varma pidänkö tuota banneria, mutta katsotaan.