Epäonnistuneet asukuvat

Moikka! Niin monissa blogeissa on näkynyt näitä epäonnistuneita asukuvia ja mun oli ihan pakko koota mun omani :D Kyllä mua hiukan nauratti katto näitä kuvia ja halusin jakaa ilon myös teidän kanssanne ;)

 Kieli keskellä suuta vai miten se oli?

 Vähän tylsää tää kuvailu, vois nukkuu välillä

 Mitäs likaa mulla oli tossa mekossa?

Oota hetki niin istuunnun mukavasti

Jos laittais näitä hiuksia vähän paremmin

 Kitisen kun aina tuulee ja hiukset huonosti

 Heii eks kannattais ottaa se kuva ennemmin tuolta

Hattara on hyvää

Mikä näistä epäonnistuneista/hauskoista asukuvista oli suosikkinne? Mun oli toi tokavika, se on jotenkin niin hauska, toi asento, ilme ja kaikki :D Enpä oo koskaan julkaissut postausta näin vähällä tekstillä, mutta nää kuvat ei paljoo selittelyjä kaipaa!

Ps. Vielä pari päivää Lissabonissa! Minkälaisia matkapostauksia haluaisitte? Enemmän sellaisia päivätyyppisiä vai paikkakohtaisia? Ostos-, video- sekä vinkkipostaukset ovat ainaki suunnitteilla ;) 

Viisi parasta asiaa bloggaamisessa

Heipsan! :) Bloggaaminen on mun oikeestaan ainoa harrastus ja niin rakas. Olen blogannut jo vuosia enkä voisi kuvitella elämää ilman blogia. Välillä on hetkiä kun mietin miksi tätä edes teen ja tekisi mieli vaan laittaa pillit pussiin. Mutta aina kun mietin näitä bloggaamisen parhaita puolia, en keksikkään yhtään huonoa juttuja bloggaamisesta :)

Itsensä toteuttaminen

Mua alkaa joteki ahdistamaan jos en pääse hetkeen bloggaamaan. Joteki se on niin tärkeää, että saa toteuttaa ja kehittää itseään. Mulle bloggaaminen on yksi tärkeä keino toteuttaa itseään. Tuntuu, että on pakko päästä kirjoittamaan! :D Mä oon myös semmoinen ihminen, että on tärkeää tuoda jotenkin itsensä esille. Toiselle se on tanssiminen tai puhuminen,  mulle se keino on bloggaaminen. Bloggaamisessa saa yhdistettyä niin monta hyvää juttua kerralla.

Ystävät ja vuorovaikutus

Oon tutustunut bloggaamisen kautta aivan ihaniin ihmisiin! Tuntuu, että täältä löytää helposti samankaltaisia ihmisiä kuin itse on. On ihan uskomatonta miten oon löytänyt niin mahtavia ystäviä bloggaamisen kautta ♥ Ja se, että joku haluaa tutustua muhun blogin perusteella! Tuntuu, että oo tehnyt ainakin jotain oikein ;) Lisäksi oon tutustunut myös muihin ihaniin ihmisiin blogin kautta. Myös kommentointi ja vuorovaikutus täällä blogimaailmassa on asia josta pidän :) Rakastan myös lukea toisten blogeja, liittyen se vaikka tuohon vuorovaikutukseen. Oon melko aktiivinen kommentoija ja nautin lueskella blogeja vaikka tunteja! :)

Inspiraation antaminen ja saaminen

Mulle tulee aina todella hyvä olo kun joku saa voimia vaikka jostain mun blogitekstistä. Tai muuta inspiraatiota esimerkiksi reseptien suhteen(pitääki jakaa tänne reseptiä taas:D). Myös se miten paljon saan inspiraatiota muiden blogeista on ihanaa! Esimerkiksi meikkauksesta oon innostunut enemmän juuri blogien kautta. Myös erilaiset reseptipostaukset on mielenkiintoisia. Haluan blogini olevan juuri sellainen kuin minäkin, en vain kopioi toisista blogeista. Myönnän, että haen inspiraatiota muista blogeista, mutta kyllä tää blogini on ihan omanlaisensa :)

Valokuvaus, kirjoittaminen ja videot

Mä niin rakastan valokuvaamista. Se on todella rentouttavaa puuhaa ja pidän kauniista kuvista. Haluaisin toki olla vieläkin parempi ja omistaa paremman kameran, mutta tällä hetkellä mä oon ihan tyytyväinen. Mulla on aikaa kehittyä ja mun kuvat on ainakin juuri munlaisia. Kirjoittamisen suhteen en oo koskaan ottanut ns. paineita. Mä kirjoitan välillä eri tavalla eri päivinä, ihan fiiliksen mukaan. Kirjoittaminen on aina ollut mulle keino puhua niitä asioita, joista en osaa puhua. Kirjoittaminen on mulle sitä, että antaa mennä vaan ja kirjotan mitä itse vaan haluan. Mä rakastan tätä. Toivon, että joskus edes joku teistä miettii, että tuosta tytöstä näkee miten se rakastaa tätä hommaa. Sitten on videot. Hemmetti oon kriittinen niiden kanssa :D Ja vaikka mä oon todella innostunut niistä tällä hetkellä, en vaan osaa tehdä niistä semmoisia kuin haluan. Se vaatii kovasti multa opettelua sekä aikaa. Opetella haluaisin, mutta aikaa ei ole. Mutta älkää menettäkö toivoanne niiden suhteen, en mäkään menetä!

Nauttiminen

Siis mitä mä tekisin jos en bloggaisi? Tähän hommaan menee multa tolkuttomasti aikaa, mutta kaikki on sen arvoista. Kyllä voin myöntää, että välillä kun on tehnyt kauan jotain postausta ja se on julkaista tulee vähän semmonen olo, että tohonko mä käytin tunteja? Toisaalta mä oon juuri semmoinen ihminen joka selailee vanhoja postauksiaan viikottain ja voi että mä tykkään lukea niitä. Bloggaamisestahan sanotaan aina, että sitä tehdään itsensä takia, kun nauttii koko jutusta niin paljon. Mä oon juuri niitä ihmisiä. Mä nautin niin tästä hommasta ja toisekseen oikeesti luen niitä omia postauksia ja saan niistä jotain irti. Matkapostaukset on yllättäen mun suosikkeja, mä aina palaan siihen maahan ja niihin fiiliksiin uudelleen ♥ Silti mä haluan sanoa, että te ja teidän kommenttinne tuotte mulle valtavasti iloa! Vaikka tätä tekee itselleen, kyllä mä teen myös teille. En mä bloggaisi näin aktiivisesti jos näitä ei ketään lukisi. Kiitos siis teille ♥

Mikä on teidän mielestänne parasta bloggaamisessa?  
 Ps. Niinkuin ehkä huomasitte, nämä kuvat eivät ole otettu lähiaikoina vaan keväällä. Oon unohtanut näiden julkamisen, mutta parempi myöhään kuin milloinkaan ;) Lisäksi tykkään kovasti näiden kuvien tunnelmasta! 

Mitä mukaan matkalle?

Kuva täältä.

Moikka! Nyt kun matka lähestyy on hiukan aika miettiä mitä otan matkalle mukaan. En alkanut listamaan yksittäin jokaista kohtaan esim vaatteisiin, vaan ihan yleisellä tasolla jaan vinkkejäni :)

1. Passi, matkavakuutus, käteistä ja muut tarvittavat asiakirjat.

Tämä on varmasti tärkein kohta. Passi tottakai mukaan reissulle ;) Jos omistat henkilökortin, myös sillä voi matkustaa jossain Euroopan maissa. Lista löytyy tästä. Matkavakuutuksen tärkeyttä ei voi korostaa. Mulla itsellä on ammattiliiton kautta sairausvakuutus sekä matkatavaroille vakuutus kotivakuutuksen kautta. Kannattaa siis tutustua minkälaisen vakuutuksen saat ammattiliitosta sekä minkälainen kotivakuutus sulla on! Vaikka nykyään on helpompi käyttää vain korttia, niin se ei käy ulkomaillakaan ihan joka paikassa. Käteistä on hyvä ottaa etukäteen mukaan jonkin verran, koska monesti ulkomailla automaatilta nostaminen maksaa ylimääräistä. Sitä paitsi itse tykkään maksaa enemmän käteisellä, pelkään liikaa huijatuksi tulemista sekä näkee paremmin paljon rahaa menee reissulla. Asiakirjoina meinaan matka-asiakirjoja kuten varausnumeroa lennoille ja hotelliin. On hyvä olla nämä myös paperisena, vaikka löytyisinkin sähköpostista :)

Kuva täältä.

2. Laastarit/Lääkkeet

Reissulla kävellään paljon ja haavoja/rakkoja voi syntyä helposti, joten rakko- sekä normaalitlaastarit ovat ihan must juttu mulla! Tottakai niitä saa myös ulkomailta, mutta on helpompi jos ne on heti mukana. Lääkkeet on myös hyvä ostaa jo etukäteen mukaan kuten särkylääkkeet ja muistaa ottaa omat tarpeelliset lääkkeet mukaan.

3. Matkaopas/kartta/lukemista

Mulla on ollut lähes jokaisella reissulla jonkin näköinen matkakirja mukana tai ainakin kartta. Tykkään lueskella lentokoneessa vielä viimeisimmät vinkit kohteeseen sekä itse reissulla kirja kulkee mukana. Nykyään saa tosi pieniä kirjoja suurella määrällä tietoa, joten suosittelen! Ollut paljon apua sillon kun netti ei toimikkaan ja tarvisi heti tietää jotain :D Lisäksi vaikka Google map on tosi hyvä, niin on noista oikeistakin kartoista uskomattoman paljon hyötyä! Lisäksi kannattaa reissuun ottaa mukaan joku muukin kirja kuin matkakirja, menee aika nopeammin lentokentällä odottaessa kun Wifi ei toimikkaan ;)

Kuva täältä.

4. Vaatteita sään mukaan & hyvät kengät

Vaikka olisit lähdössä etelään matkalle, kannattaa pakata mukaan jotain lämmintäkin kuten neule tai housut. Minne tahansa meneekin, kannattaa ottaa mukaan jokatapauksessa sekä lämpimään että viileään säähän sopivia vaatteita :) Myös hattu ja aurinkolasit ovat tärkeitä etenkin kesällä matkustaessa. Ja koska matkalla tulee käveltyä paljon, on edelleen ne hyvät kengät niin tärkeä juttu! Mulla on oikeestaan vain muutamat kengät, jotka kestävät paljon kävelyä, mutta kannatta ehdottomasti ottaa reissuun vain parit hyvät ja mukavat kengät kuin vaikkapa korkkareita.

5. Kamera 

Kamera on mulle myös todella tärkeä juttu minkä otan aina matkoilleni mukaan! En voisi kuvitella reissua jossa mulla ei olisi kameraa. Kannattaa muistaa ottaa mukaan myös laturit, oon liian monta kertaa lukenut kun ihmisillä on jäänyt laturi kamerasta kotiin ja matkakohteessa sellaista ei löydykkään niin helposti. Lisäksi tarpeeksi suuret muistikortit kannattaa muistaa ottaa mukaan!

Tälläisiä vinkkejä tällä kertaa. Lisäksi yksi tärkeä juttu mitä teen aina ennen matkaa on lista. Listaan siihen mitä otan mukaan matkalle jokaista pientä yksityiskohtaa myöten eikä unohdu mitään ;) Suosittelen!

Mitkä ovat teidän tärkeimmät matkatavarat?

Miksi matkustan ?

Moikka! Tänään puhutaan mistäs muusta kuin matkustamisesta. Ihmisillä on varmasti eri syitä miksi matkustavat. Mulla on siihen monta syytä ja haluaisin nyt kertoa niistä. Käytän lähestulkoon kaikki ns. ylimääräiset rahani matkustamiseen. Mulla meni viime vuonna matkustamiseen todella paljon rahaa ja myöskin tänä vuonna mennyt aikalailla ja tulee menemään. Välillä mietin mitä tekisin noilla tuhansilla euroilla(laskin äsken kuinka paljon mulla suunnillee on mennyt ja olihan se paljon, hups:D). Voisin käydä hieronnassa joka kuukausi ja kampaajaalla. Käyttäisin kalliita meikkejä sekä mulla olisi varmasti kymmeniä vaatteita enemmän. Ehkä olisin säästänyt omaan asuntoon. Meillä olisi ehkä jommalla kummalla ajokortti sekä auto. Mutta mikään noista asioista ei saa mua niin onnelliseksi kuin matkustaminen.

Mä oon jo pienestä asti matkustanut paljon ympäri Suomea mun perheen kanssa. Ollaan vuokrattu moneen otteeseen mökkejä ympäri Suomen. Mua ei oo silti koskaan kiinnostanut niin paljon Suomessa matkustelu kuin ulkomailla. Toki noi reissut oli pienenä kivoja, tykkäsin uida järvessä ja viettää aikaa perheen kanssa. Enkä halua loukata niitä ketkä Suomessa matkustaa, mutta mun mielipide on vaan tämä. Pidän Suomea tylsänä maana enkä tuhlaa täällä enää rahaa matkustamiseen. Suomessa on tylsyyden lisäksi myös kallista matkustaa, toki välillä on halpoja lentoja ja Onnibussit, mutta mietin aina, että tuolla rahalla pääsisi ulkomaille. Oon käynyt pienenä myös paljon Ruotsissa, koska mulla on siellä sukulaisia. Tanskassa ja Tallinnassa on myös tullut käytyä, Tallinnassa useammin. Nääkään ei mua niin oo kiinnostanut, vaikka Ruotsissa on jotain mistä tykkään :) Mun veri on aina vetänyt muualle. Ennen Joonasta en juuri matkustellut, kävin vain Kreikassa Rhodoksella sekä Lontoossa. Englanti on aina kuulunut mun suosikki matkakohteisiin ja uskon, että tuun käymään siellä useamman kerran elämässäni. Unelmani olisi asua siellä.

Ei me aluksi Joonaksenkaa kanssa matkusteltu kuin vaan Tukholman risteilyllä ja muutaman kerran Tallinnassa. Enkä koskaan olisi uskonut, että matkustamisesta tulee meidän harrastus ja yhteinen intohimo. Joonas on aikamoinen kotihiiri eikä sitä innostanut kun ehdottelin jotain etelänmatkaa. Madridin reissu  helmikuussa 2015 muutti meidän elämää tosi paljon, siitä syntyi se varsinainen liekki matkustamiseen. Me tajuttiin miten hyvää se tekee mulle, Joonakselle ja meille. Me saadaan matkalla olla vain me kaksi, tutustumassa uuteen kulttuuriin, kinastellessa mihin ravintolaan mennään, ottamassa noloja turistiselfieitä. Ollaan nähty todellista kauneutta Krkan puistossa, mietitty ihmisten kohtaloita Juutalaisten muistomerkillä, kannustettu kymmenientuhansien ihmisten joukossa Real Madridia ja myöhemmin Manchester Unitedia. Ollaan kävelty Tonavan vartta kuin vastarakastuneet ja suunniteltu tulevia matkoja kun muut suunnittelee omakotitalojaan.

Mä haluan matkustaa, koska rakastan sitä. Haluan uusia kokemuksia, nähdä mahdollisimman paljon. Tärkeimpiä syitä on miksi matkustan on, että se antaa mulle ihan älyttömästi voimia! Mun ollut paljon helpompi jaksaa koulua ja työtä, kun tiedän että kohta pääsen matkalle. Paras tunne on kun kone laskeutuu ja on täysin uudessa paikassa itselleen. On myös ihana päästä valokuvailemaan, syömään uusiin ravintoloihin, nauttia hotellien aamupaloista ja muutenkin hotellielämästä sekä tutustua kaikkiin nähtävyyksiin ja koko kaupunkiin. Unohtamatta tietenkin shoppailua ja etenkin Primarkkia ;)

Voisin kirjottaa matkustamisesta vaikka kuinka paljon ja voi olla, että jatkan tästä vielä myöhemmin. Seuraava kohde meillä on Lissabon ja siitä tulee varmasti ihanan rentouttava matka :) Lisäksi meillä on pari muutakin kohdetta tulossa, mutta niistä lisää myöhemmin. Ihanaa viikkoa kaikille! :)

Miksi sä matkustat ? ♥

Ajatuksia itsestä

En muista millon viimeksi olen käynyt vaa'alla enkä tiedä paljon painan. Toisaalta se ahdistaa, toisaalta taas sillä ei ole väliä. Kesti aivan liian kauan, että tajusin mistä onnellisuus on kiinni. Se on siitä, että voi hyvin. Siitä, että tykkää itsestään sellaisena kuin on.

Moni haluaisi olla laihempi jostain tietystä kohdasta tai kokonaan. Moni haluaisi painaa tietyn määrän ja olla hoikka ollakseen onnellinen. Sehän ei sitä onnellisuutta tuo. Vaan se, että on hyvä olla itsensä kanssa. Onnellisuus ei ole kiinni siitä mitä vaaka näyttää, vaan siitä mitä tunnet.

Mulla on välillä hyviä kausia kun pidän itsestäni. Tykkään meikatuista silmistäni, kauniista pitkistä hiuksistani, tyylistäni sekä luonteestani. En kuitenkaan pidä vartalostani. Mä oikeestaan inhoan sitä. Se kertoo myös jotain musta itsestäni. Vihaan, että olen syönyt sen rumaksi. Samalla myös sen miten pinnallinen olen, vaikka väitän muuta. Pidän kaiken näköisiä ja kokoisia ihmisiä kauniina, mutta kun katson itseäni peilistä näen vaan jotain suurta rumuutta. Olisi helppoa vaan laihduttaa. Samalla olisi helpompi vaan oikeesti oppia rakastamaan itseään sellaisena kuin olen. Välillä mietin Joonasta ja sitä miksi ihmeessä se rakastaa mua tai mun vartaloa kun en itsekkään osaa. 

Mä en kyllä muista olleeni kovin itsevarma sillonkaan kun olin normaalipainoinen tai hoikka. Sillon vihasin itseäni oikeestaan enemmän kuin esimerkiksi nyt. Uskon, että ainoan onnen tuo se kun oppii oikeesti rakastamaan itseään niin paljon, että hyväksyy jokaisen virheensä eikä kiinnitä huomiota turhiin seikkoihin. Mulla on ehkä vaan tämä yksi elämä, mun mielestä olisi tosi turha käyttää se miettimällä mitä muut musta ajattelee tai oonko lihava. Niinku sanoin, mulla on kausia jollon pidän itsestäni, tällä hetkellä opettelen rakastamaan mun kehoa.

Valokuvista näen välillä sen kauniin naisen joka oikeasti olen. Mun on ehkä turha käyttää sanaa päivän asu, kun en mä asuani halua välttämättä aina edes esitellä. Haluan ottaa kuvia itsestäni, että näkisin itseni kauniina. Nykyään mulla on taitava mies kuvaajana sekä vierailivina tähtinä mun ystäviä jotka ottaa musta kuvia. On myös heidän taitojensa ansiota, että he ovat valmiita ottamaan kuvia musta joihin oon tyytyväinen.

Viime vuoden Splitin reissulla mun oli tarkoitus ottaa kuvia bikineissä kauniilla rannalla. En kuitenkaan uskaltanut, se ahdisti mua liikaa. Toivon, että tänä kesänä Lissabonin matkalla musta otettais niin monta kuvaa bikineissä, että olisin tyytyväinen ja näkisin vartaloni kauniina asiana enkä vain vihaisi sitä. Se ei oo tehnyt mulle mitään pahaa, ainoastaan mä sille. Joten mikä tän postauksen idea oli? Rakastakaa itseänne. Ekaksi sitä miten hienoja tyyppejä olette, sitten vasta vartaloanne. Oli siinä kuinka monta arpea tahansa, 20kiloa ylipainoa tai mitä vaan. Elämänlaatunne paranee varmasti kun tajuaa ettei onnellisuus ole kiinni numeroista. Sen jälkeen vielä kun rakastatte itseänne, elämä vasta mahtavaa onkin! Mun tieni itsevarmaksi itseään rakastavaksi naiseksi on vielä kesken, mutta onneksi olen jo aloittanut sen matkan.

Mitä sinä rakastat eniten itsessäsi? 

18x jatka lausetta

Moikka! Vihdoin ja viimein saan tän postauksen tehtyä, eihän tää oo ollut kuin kuukauden mun luonnoksissa. Joihinkin kohtiin oli vähän vaikea vastata, mutta kyllä kaikkii jotain keksi :) Tätä postaus oli niin kiva tehdä.

En ymmärrä..miksi stressaan niin herkästi turhista asioita. Kaikki on elämässä aina järjestynyt, muttan silti stressaan aina jostain ja yleensä samoista asioista :D

Viime aikoina.. oon nauttinut kesästä oikee kunnolla ja odottanut kesälomaa :)

En osaa päättää.. onko blogini tausta enemmin valkoinen vai vaaleanpunainen..

Muistan ikuisesti.. sen päivän kun tapasin Joonaksen ♥

Päivän paras juttu.. on tuo ihana mies, joka yllätti mut aivan totaallisesti ihanalla yllätyksellä.

Salainen taitoni on.. saada haluamani Joonakselta enemmin tai myöhemmin. Sori rakas, näin se vaan on :D Tää oli sitte ihan leikkimielellä, vaikka on mulla vissii jotain manupuloijan piirteteitä..

Jos saisin yhden toiveen se olisi.. pysyä terveenä.

Minulla on pakkomielle.. Tarkistaa parvekkeen ovi, kahvikeitin, uuni/liesi sekä ulko-ovi miljoona kertaa! Puhumattakaan seuraavan päivän herätyksestä.. Onneksi rakas tarkistaa noi monesti ettei mun tarvii aina stressata ja laittaa varaherätyksen jos mulla on oikeesti aamulla tärkeä meno esimerkiksi töihin..

Söin tänään.. aamupalaksi leipää, jugurttia, mehua ja viinirypäleitä.

Tekisi mieli.. ottaa uusi tatuointi, mutta en uskalla vielä, koska idea on niin uusi! :D

Olenko ainoa jonka mielestä.. kukat ovat maailman kaunein juttu :)

Kaikista pahinta on.. menettää elämässä joku tärkeä henkilö/lemmikki.

Minusta on söpöä.. kun Jane on niin innoissaan nähdessään mut, että halkeaa. Sitten se heittäytyy selälleen ja sitä pitää rapsuttaa tosi kauan kunnes se rauhottuu :D

Seuraavaksi ajattelin.. tehdän vielä muutaman postauksen luonnoksiin ja chillata.

Noloa myöntää, mutta.. En muista kenenkään puhelinnumeroita paitsi omani ja äitini.. Oon koittanut opetella eri numeroita, mutta ei vaan jää mieleen :(

Ärsyttävintä on.. Ihmiset jotka ei osaa käyttäytyä tai muutenkaa käytöstapoja kuten moi ja kiitos..-.-

Haaveilen.. Vaikka ja mistä! Siitä kun valmistun joskus koulusta ja pääsen opiskelemaan lisää, matkustamisesta kaikissa ihanissa maissa, naimisiin menosta, uudesta asunnosta, uudesta tatuoinnista ja lista on loputon :D

Bloggaan koska.. tää on ihan paras harrastus! :) Saa olla luova, tutustua uusiin ihmisiin, inspiroitua ja vaikka mitä.

Sekaisin

Heippa! Tänään tule postaus joka meni kaikkien mun luonnoksissa olevien postauksien ohi. Tää tulee aiheesta joka on mulle todella tärkeä. Jokainen on varmaan törmännyt jossain tähän sekaisin kamppaniaan. Jos et ole, tässä lainaus mikä se on:

"Ylen, Suomen Mielenterveysseuran, Mielenterveyden keskusliiton ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Sekasin-kampanjalla on tärkeä tavoite. Ne yrittävät murtaa tuon puhumattomuuden muurin ja osoittaa, ettei mielenterveysongelmissa ole mitään hävettävää. Ei sairauksia kuulu hävetä, vaan hoitaa.

Kampanja on erittäin tärkeä, sillä erilaiset mielenterveysongelmat lukeutuvat kansantauteihimme ja joka viides suomalainen nuori painii jonkinlaisen mielenterveyden häiriön kanssa. Kyseessä ei ole olankohautuksella ohitettava asia.

Sekasin-kampanjan aikana pyörii ilmainen chat-palvelu, josta löydät apua anonyymisti. Älä enää vaikene."

Aluksi ajattelin, että tulevana lähihoitajana mielenterveysongelmiin ja päihdetyöhön erikoistuneena mun ei olisi järkevää kirjoittaa tästä, mutta halusin silti kirjoittaa, koska tää aihe koskettaa mua paljon. Moni teistä tietää, että olen kärsinyt mielenterveysongelmista vuosia ja myös parantunut. Osa teistä on lukenut mun blogia silloin kun olin sairas, mutta varmasti siellä on joitain jotka ei niin tiedä siitä. Tässä tulee pintariipaisu mun tarinasta.

Olen aina ollut sellainen herkkä pohdiskelija ja mussa on aina ollut joku semmoinen pieni ja vähän isompi tuska. Mua kiusattiin koulussa ja tunsin aina olevani erilainen. En silti tuntenut olevani masentunut tai muuta, lähinnä surullinen. Nyt kun mietin niin mun ongelmat alkoivat kun olin 14-15- vuotias.

14-vuotiaana vuotiaana mun ongelmat oikeestaan alkoivat pikkuhiljaa. Kävin kuraattorilla ja terveydenhoitajalla peruskoulussa, mutta aika turhaa se oli nyt kun miettii. 15-vuotiaana tapasin ensirakkauteni ja menin ihan sekasin. Se ihminen sotki mun tunne-elämän nii hyvässä kuin pahassa. Siitä ihmisestä ja suhteesta tuli mun pakkomielle, jota kesti muutaman vuoden. Peruskoulun jälkeen meni lukioon, joka ajoi mut ihan loppuun. Kävin psykologilla ja poliklinikalla, mutta ei siitä ollut apua. Mulla diagnosoitiin masennus ja yleinen ahdistuneisuushäiriö. Juuri ennen kun erosin tosta parisuhteesta sain tietää, että pääsen terapiaan. Epäilin samalla, että mulla olisi persoonallisuushäiriö, mutta sitä ei ole koskaan diagnosoitu. Uskon, että mussa oli paljon samoja piirteitä ja on itseasiassa edelleen, mutta ne näkyy mun elämässä aika vähän verrattuna entiseen.

Samalla kun yritin päästä eroon mielenterveysongelmista, yritin myös toipua tuosta erosta. Lopetin lukion ja aloin käydä vain töissä. Terapian alku oli mulle vaikea. Samalla olin onnellinen kun vihdoin sain apua ja mua kuunneltiin ja ymmärrettiin. Samalla myös mun kaikki haavat aukaisiin ja monen vuoden työ saada ne umpeen alkoi.

Kävin kolme vuotta terapiassa. Ekat kaksi vuotta kaksi kertaa viikossa ja sen jälkeen vuoden kerran viikossa. Mulla kokeiltii paria eri masennuslääkettä, mutta ne ei oikee auttanut. Lisäsi vain mun kuoleman ajatuksia ja sai mut riippuvaiseks niistä. Kun lopetin ne, mulla oli kamalia sydämen rytmihäiriöitä ja pelkäsin kuolevani. Nyt hoitajana kuitenkin uskon, että niistäkin voi olla apua.

Samaan aikaa kun koitin parantua kävin töissä ja hoidin muuten asiani hyvin. Paitsi, että sekoilin parisuhteissa, hain rakkautta epätoivoisesti, käytin paljon alkoholia.. Olin yksinäinen, vihasin itseäni enkä saanut elämästä mitään irti. Mun ainoa unelma oli vain saada olla onnellinen ja nauttia elämästä. Erottuani 2013 keväällä toisesta pitkästä parisuhteesta alkoi mun suurin muutos ja sillon tunsin ekaa kertaa vuosiin rauhaa ja onnen tunteita. Muistan kun istuin viideltä yöllä rautatientorilla mun kaveri kanssa baarireissun jälkeen ja musta tuntui niin vapaalta ja onnelliselta.

Sitte ei mennyt kauaa kun tapasin Joonaksen. Ihmisen joka tasapainotti mun elämää entisestään ja ihmisen johon pystyin luottamaan menneisyyksien haamuista huolimatta. Joonas tuki mun parantumista todella hyvin vaikka mä itse teinkin kaiken työn. Myös perhe, lemmikit, ystävät ja työ ovat aina auttaneet mua paljon parantumisessa. Musiikki on antanut mulle aina voimaa ja kirjoittaminen toiminut terapeuttisena puuhana. Viimeisen kerran viiltelin kun muutin pois kotoolta. Se muutos oli niin iso mulle, että sekosin. Sen jälkeen en sheivannut jalkojani vuoteen, heitin terät roskiin ja lopetin koko touhun. Se oli helpompaa kun olin luullut. Sillon tajusin, että mä oon parantunut. Tajusin etten oo enää joka päivä ahdistunut tai masentunut, mun suurin unelma ei oo parantua eikä toiveena oo kuolema.

Lueskelin mun kahta vanhaa blogia samalla kun kirjotin tätä postausta. Olin todella surullinen kun luin niitä tekstejä. Tuli suuri tarve auttaa sitä tyttöä joka olin ennen. Olin niin rikki, yksinäinen, itsetuhoinen. Mä oon niin onnellinen, että parannuin. 

Mun parantuminen oli todella pitkä prosessi. Terapiassa käytiin läpi kaikki vauvasta nykyhetkeen ja se oli raskasta. Luulin, että jonku toisen ihmisen pitää parantaa mut. Sitte tajusin, että ainoa ketä mut voi parantaa on minä itse. Ollaan edelleen mun terapeutin kanssa tekemisissä sähköpostin välityksellä ja ehkä nähdään vielä :)

Mulle tuli jo nuorena suuri tarve auttaa muita samassa tilassa olevia. Tällä hetkellä opiskelen sitä alaa ja sekin on välillä ollut vaikeaa kun on käsitelty asioita joista on niin vähän aikaa. Se ei oo kuitenkaa estänyt mun opiskeluja, uskon että on hyötyä kun olen kokenut saman ja vielä parantunut siitä.

Mielenterveysongelmat voivat tulla kenelle tahansa millon vaan. Mulla oli monta syytä miksi sairastuin, mutta myös monta syytä miksi selvisin. Mä en luovuttanut ja taistelin läpi kaiken paskan! Siksi haluan sanoa samassa tilanteessa oleville, selviät kyllä. Helppoa se ei ole, mutta oikealla avulla sekä omalla taistelulla jokainen voi selvitä! Ja tärkeää on uskaltaa hakea apua. Monet tietää, että kirjotin mun entiseen blogiin todella avoimesti mun mielenterveysongelmista omilla kasvoilla enkä häpeä sitä yhtään. Näistä ongelmista saa ja pitääkin puhua!

Jakakaa omia kertomuksia aiheesta kommentteihin tai linkatkaa postauksianne :) Kiitos jos/kun jaksoitte lukea! :)

Hernesaaren rannassa

Moikka moi! Käytiin viime viikolla Joonaksen kanssa Hernesaaren rannassa viettämässä aikaa. Se paikka oli niin kiva! Siellä tuntu vähän kun olisi lähtenyt ulkomaille :D Palmuja, nurmikkoa ja hiekkaa. Tosin ne palmut oli aika kuolleita, mutta palmuja silti!

Meidän piti jo viime kesänä käydä Hernesaaressa, mutta ei saatu aikaseksi. Hernesaareen pääsee nopeasti 14 bussilla, johon voi hypätä kyytiin esimerkiksi Kampista. Matka kestää noin 15 minuuttia. Käytiin tuolla siis keskiviikkona ja olin todella yllättynyt miten vähän siellä olisi ihmisiä. Luulen, että siellä on enemmän viikonloppuisin ihmisiä kuin arkena.

Hernesaaressa oli paljon erilaisia ruokapaikkoja. Sieltä löyty niin liha-, kala kuin kasvisruokia, kaikille jotain pizzoista vartaisiin. Sieltä sai tietenkin myös hyvää juomaa sekä jäätelöä. Hinnat olivat ruuassa noin 10-15 euroa ja lonkero maksoi 7,5 euroa. Osa paikoista oli kiinni, johtuen varmaan arkipäivästä. Hernesaaren rannan aukioloajat löytyvät netistä, nyt ainakin toukokuussa ollut auki säävarauksella. Toivotaan, että tulee hyvä kesä!

Tuonne rantaan on mahdollista myös mennä kävellen sekä veneellä. Rannassa oli paljon istumatilaa sekä tietenki aurinkotuoleja ;) Kesällä tuolla järjestetään jotain tapahtumia, toivotaan että kerkeisin käymään tuolla uudestaan! Mä söin tuolla semmosen superkulhon, joka oli vegeversio. En kamalasti tykännyt siitä, siinä oli jotain outoa. Se kyllä täytti ihan mukavasti vatsaa. Joonas taas söi pyttipannua, joka oli hyvää :) Otettiin myös jäätelöt sekä lonkerot, namnam. Kyllä tollanen rentouttaa keskellä viikkoa! Voin suositella lämpimästi tätä paikkaa!

Miltä kuulostaa? Ootteko jo käyneet Hernesaarenrannassa? :) 

Ps. Mitäs tykkäätte uudesta kesäisemmästä ulkoasusta? ;) Muokkaus on vielä hiukan kesken, pahottelut! En oo myöskään varma pidänkö tuota banneria, mutta katsotaan.