Mitä mä pelkään?

Mun on pitänyt jo jonkin aikaa kirjoittaa mun peloista. Ennen pelkäsin todella paljon kaikkia eri juttuja ja taidan mä edelleeki pelätä :D Mutta pelko ei oo vallitseva tunne enää niin usein ja koska oon joutunut sietämään näitäkin juttuja, niin ne pelot ei oo niin voimakkaita. Ja mun monelle pelolle on aika luonnolline syykin miks pelkään. Muitta aloitetaan! 

Korkeat paikat

Apua!! Mun elämäni hirveimpiin kokemuksiin kuuluu se kun oltiin keväällä 2014 Joonaksen kanssa lintsillä ja me hullut mentiin Kingiin. Se oli aivan hirveetä kun se laite lähti nousemaan ylös ja mä vaan tärisin pelosta. Mä olin niin korkealla, jalat ilmassa ja pelkkä joku tukijuttu edessäni. Mulle tulee paha mieli nytkin kun muistelen sitä. Ajattelin silti joskus kokeilla sitä uudelleen, koska haluaisin voittaa tän turhan pelon. En kuitenkaan enää pelkää niin paljon korkeita paikkoja, koska Berliinissä Tv-Towerissa ei edes tuntunut niin pahalta, vaikka se oli 203 metriä korkea. Mä vaan pelkään korkeudessa sitä, että putoan. 

Menettäminen
Varmaa aika yleinen pelko. En silti pelkää tätä enää niin paljon kuin ennen. Ymmärrän, että se kuuluu elämään, mutta kyllä välillä pelottaa, että jollekki läheiselle käy jotain tai mut hylätään. Vaikka oon päässyt tästä pelosta joteki yli, niin on se pienissä määrin aina mussa. Ja varmaan aika monessa muussakin, kyllä mä tarviin mun rakkaat ihmiset mun elämään enkä halua niille mitään pahaa tapahtuvan!

Kuolema
Elin monia vuosia niin, että toivoin kuolemaa ja että kärsimys loppuisi. Kun vihdoin sain elämäniloa elämääni, aloin pelkäämään kuolemaa. Ja pelkään edelleen. Ymmärrän, että se kuulu elämään, mutta mä en vaan halua kuolla! En nyt kun haluan elää niin kovasti. Mulla on oikeesti niin kova halu elää, toteuttaa itseäni ja unelmiani sekä auttaa muita ja vaikka mitä, että pelkään että mun elämä jää ns. kesken. Vaikka oon sitä mieltä, että jos nyt kuolisin, mä kuolisin onnellisena. Mietin lähes päivittäin sitä miten ja millon kuolen ja nukkumaan mennessä mietin heräänkö aamulla. Ihmejuttuja, tiedän. Mutta osaan ainaki arvostaa elämää, joten sinäänsä ok pelko. Eikä kamalan häiritsevä.

Hammaslääkäri
Tätä en itseasiassa pelkää enää niin paljon kuin ennen. Tää liittyy myös tavallaan tohon seuraavaan pelkoon, mutta ne jättimäiset puudutuspiikit on kamalia! Lisäksi mulla oli kerran viisaudenhampaassa tulehdus ja mulle laitettiin vissiin hampaan ja ikenen sinne väliin piikillä lääkettä enkä oo elämässäni koskaan kokenut mitään vastaavaa kipua. Mua sattui niin paljon, että melkein pyörryin ja oksensin. Kyyneeleet vaan valuivat ja siitä asti oon mennyt hammaslääkäriin aina epämukavin fiiliksin. En pelkää poraamista enkä muuta, mutta noi piikit. Kamalaa..

Verikokeet/piikit

Tää on pelko joka häiritsee mun elämää ehkä eniten. Ja tulevaisuutta. Joku voi ihmetellä miten mulla voi olla neljä lävistystä jos pelkään piikkejä, mutta mun piikkikammo on tullut vasta kolme lävistyksen jälkeen ja neljäs meniki pelossa sitte :D Mutta tosiaan tää pelko sai alkunsa kun pyörryin verikokeissa joskus ysillä. Huh, siitä tää kaikki on saanut alkunsa. Tää ei sinäänsä mun elämää niin haittais, koska verikokeisiin en onneks joudu kovin usein, mutta kun mun pitäis jossai vaiheessa mun elämää tehdä niitä itse jollekki. Vanhustyöharjottelussa pääsin seuraamaan verikokeidenottoa ja jo siinä meinas alkaa huimaamaan. Koitan kyllä päästä tästä eroon enkä anna sen olla este mun ammattivalinnalle! Piikit on vaan niin pelottavia, kuten edellisessä kohdassa kerroinki.

Lentäminen 
Haha tääki pelko :D Rakastan matkustamista, mutta pelkään lentää? Tässä pelkään oikeestaan korvakipua, mutta liitän sen lentämiseen. Mulla sattuu kovasti lentäessä korviin, on aina sattunut. Kipua hellitti tän vuoden matkoilla lentokorvatulpat, mutta tulinkin Berliinin reissulla kipeeks. Jouduin kestämään kaks nousua ja laskua korvakivussa ja mähän ihan itkin siellä lennolla kun sattu niin. Mulle tuli korvatulehdus tosta ja korvat oli melkein viikon lukossa. Nyt tuleva lento pelottaa, mutta koitan jos korvatulpat auttaisi kuiteki taas nyt kun en oo kipeä toivottavasti sillon. Ja okei kyllä mähän pelkään kun se on niin korkeellaki ja että tulee joku myrsky, mutta silloki ajattelen, että ainaki kuolisin sillee, että olisin toteuttamassa itseäni, unelmiani ja vielä tärkeimmä ihmisen kanssa. Hyviä nää mun elämän oivallukset! 

Tulipalo/murto
Tästä pelosta en osaa sanoa miksi pelkään niin paljon noita kahta asiaa. En oo kokenut tulipaloa enkä murtoa, mutta joteki pelottaa silti. Tarkistan hellat sata kertaa sekä oven. Mua pelottaa, että tulee tulipalo ja mulle soitetaan, että meidän asunto on palanut poroks tai sitten että joku tulee tänne päivällä tai yöllä tai jotain. Ihan ihme pelko, mutta enemmin liian tarkka kun että jättäisi ovet ja hellat auki eks niin ?

Pimeä 
Tai oikeestaan yksin kävely öisin. En mä pelkää klo 17.00 tulla kotiin, mutta klo 00.00 pelkään. Eihän tarvii kun avata Iltalehti ja ymmärtää miks pelkään pimeitä kujia. Kokoajan tapahtuu jotain ryöstöjä, raiskauksia, väkivaltaa tai muuta.. Pelottaa, että osuu omalle kohdalle. Oon aika valppaalla päällä yleensä kun meen kotiin iltasin töistä ja tyylii 112 numero valmiina puhelimessa. Onneks rakas tulee viikonloppusin mua vastaa metroasemalle niin ei tarvii pelätä niin paljoa.

Onko teillä samanlaisia pelkoja ? Mikä on kamalin/höpsöin pelkonne?