5.4.2015

Täällä taas

Moikka ! Mulle bloggaaminen on aina ollut rakas harrastus. Olen saanut siitä voimaa, motivaatiota ja tärkeitä ihmisiä elämääni. Silti mua alkoi viime syksynä ahdistamaan koko homma. Koin, että en löydä sitä omaa juttuani enkä tiedä mistä kirjottaisin. Aloin stressamaan ihan liikaa ja lopulta perustin tän uuden blogin ja sanoin moikat vanhalle. Sitten mua alkoi mietittymän tääki ja pidin taukoa nyt melkein koko maaliskuun. Sinä aikana mun elämä kirjaimellisesti hajosi käsiin, koska menetin kaksi tärkeintäni, Celen ja Codan. Teen siitä oman postauksensa, mutta kyllä elämä tuntuu suoraan sanoen paskalta. Eläimet ovat tuoneet aina sen ilon mun elämään ja ekaa kertaa elämässäni mulla ei ole lemmikkiä kotona, vaikka asuuhan Jane äitini luona ja käy aina välillä täällä. Tunnen suurta vääryyttä, että joudun menettämään aina ne keistä eniten välitän.

Koulu jatkuu taas tiistaina ja opiskelu onki syy miksi jaksan niin hyvin. Tuntuu, että suuntani tässä elämässä on vihdoin löytynyt ja kuljen oikeaa suuntaa. Vaikka stressasin aivan liikaa harjottelun sekä näytön aikana, meni kaikki ihan hyvin silti. Viihdyin päiväkodissa tosi hyvin ja olo oli haikea sieltä lähtiessä. Olihan se raskasta herätä kuuden aikaa mennä ekaksi harjotteluun ja sieltä vielä töihin, tulla kahdentoista aikaa yöllä kotiin, mutta se antoi enemmän kun otti. Mulle itelle ei oo vielä kertakaan tullut oloa etten jaksa tai pysty, mutta muut ovat huolissaan miten jaksan ja näin, mutta tunnen itteni kyllä tarpeeksi vahvaksi selvitäkseni mistä vaan. Mun koko elämä on ollut oikeestaan selviytymistä, joten pienet hetket ja irtiotot arjesta tuovat sen voiman jolla jaksan.
Aikaahan mulla ei ole juuri mihinkää ylimääräiseen. Ja sillon kun on, niin tylsistyn heti. En malta olla paikoillani ja siksi on ehkä hyvä jatkaa bloggaamista. Saan tekemistä, jonka toivon tuovan enemmän voimaa kuin vievän niitä. Ennen mulla ei ollut ongelmaa omassa tyylissä blogimaailmassa, mutta nyt se on hukassa. Yritin olla pitkään joku toinen ja massan mukana menevä. Tauon aikana tajusin, että semmosta musta ei ole tulossa, koskaan. Korkkarit jalas, merkkilaukku kädessä ja hattu päässä. Jokainen postaus joko asukuvia tai uusimpia meikkejä. Henkilökohtaisista asioista tai edes omista mielipiteistä ei voida puhua ellei se ole mielipide liittyen uusimpaan ripsariin. Ei musta semmosta edes saisi vaikka mitä tekisi. Luovuin ottamasta asukuvia tupakan kanssa, koska no ei muutkaa sitä tee. Sillee jos se tupakka on kädessä, niin kuvaa ei voi julkasta. En tiiä mikä ihme ajatus toikin oli :D Halusin antaa itsestäni paremman kuvan täällä ja muualla. No nytpä otin kuvan tupakan kanssa ja hieno kuva tuliki! Kuvaa hemmetin hyvi mun tän hetkistä oloa. Luovuin kokonaan kertomasta niistä hetkistä kun mua oikeesti sattuu ja pelottaa. Koko elämän olenn miettinyt mitä muut musta miettii ja kelpaanko. En enää jaksa, vaan aion kirjottaa vaikka kerran kuukaudessa jos huvittaa. Otan kuvia vaikka yöasussa jos haluan ja postaan siitä miten teen voileipäni. Jokainen lukee semmosta blogia kun haluaa, mutta mun ei tarvitse yrittää kirjottaa semmosta blogia josta pidetään. Pääasia on, että itse saan siitä jotain irti. Tieteki mietin asiallisuutta omalla tavallaan ja otan huomioon lukijat kommenteissa, postaustoiveissa jne, mutta pääosin haluan olla minä. Olen aina ennen voinut olla minä blogissa, kertoa vaikka mistä. Kun parannuin tuli paineet, että eikai kukaa luule että oon taas masentunut tai voin huonosti jos kerron suoraan, että haluaisin rikkoa ikkunan tai juosta itseni pyörryksiin. En oo ikinä voinut olla niin hyvin minä kuin blogissa ja sitä haluan edelleen olla. Ärsyttää vaan olla niin epävarma itsestään. Kuitenkin kelpaan rakkaimmilleni, mutten itselleni. Se onki koko elämäni tärkeimpiä tavotteita itseni kanssa.
Blogilomalla olin suurimman osan ajasta siis töissä tai harjottelussa, mutta käyttiin me jopa kerran kuvailemassa. Vietin myös ihanaa aikaa rakkaitteni kanssa ja kävi kattomassa Standuppia. Suosittelen sitä kaikille, varsinki jokaisesta asiasta herneen vetävälle. Elämä ei ole niin vakavaa. Elämä on lahja meille jokaiselle ja aion ottaa kaiken irti, ilot ja surut. Olen myös käynyt juhlimassa, lenkkeilemässä ja kattonut liian paljon telkkaria. Olen kuunnellut paljon musiikkia, Mikael Gabriel kulkee mukana surullisina hetkinä. Menettäminen on aina yhtä kivuliasta ja liian lopullista. Pääosin aika on mennyt kuitenkin tehden koulujuttuja ja töitä.

Oli kuitenkin ihanaa palata tänne ! En usko, että blogini tulee pahemmin muuttumaan, mutten enää aio yrittää olla joku muu kuin minä. Hyvää pääsiäistä kaikille ! 

10 kommenttia:

  1. Kiva kun tulit takaisin!

    Odotan innolla uusia postauksia! Mukava lukea että luovut paineista. Hienoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva tulla takaisin :) Ja kiva kuulla, että odottelet. Kiitos kommentista <3

      Poista
  2. Ihanaa että palasit taas blogimaailmaan, oli jo ikävä sun juttuja ♥ nyt et vaan ota mitään stressiä tästä, kirjotat sillon kun hyvältä tuntuu ja niistä asioista mitkä mielessä pyörii :)
    hyvä, että toi koulu saa sua jaksamaan vaikka kiire sulla onkin koko ajan. Ehkä se on toisaalta ihan hyväkin nyt kun on tapahtunut kaikkea...on vaan niin väärin, että menetät noin paljon ja vielä näin lyhyessä ajassa :(
    ps; ihania kuvia, toi neule on tosi kiva :) näytät muuten hoikistuneelta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaaw, ihana oot <3 Juu en jaksa alkaa stressailemaan turhista :D Koulu kyllä auttaa unohtamaan kaiken muun tai ainaki harjottelu auttoi. Ja niin se on, etenki niitä lemmikkejä kohtaan :( Kiitos <3 En usko, että oon :D

      Poista
  3. Mun suu loksahti auki, kun luin, että oot taas joutunut sanomaan hyvästit rakkaille. Miks hyville ihmisille tapahtuu niin paljon pahaa... =( Oon kuitenkin ilonen, että kuulin mitä sulle kuuluu! Oon miettinyt sähköpostin laittamista, mutta jotenkin ajattelin, että ehkä haluat olla ihan rauhassa. Hyvää pääsiäistä meiltä täältä ja paljon paljon halauksia<3 Oot niin ihana. En ymmärrä, miksi joudut taas kärsimään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, en oikeesti tiedä :( Tuntuu lemmikkien takia niin pahalta.. Ja siis laita ihmeessä sähköpostia jos siltä tuntuu, olis kiva jutella taas sun kanssa :) Kiitos takaisin sinne <3 ! Niin säkin :)

      Poista
  4. Ihanaa kun oot taas täällä! ♥ Oli niin ikävä, sun jutut on vaan parhaita. Ne vaan niin sinua, omaperäisiä. :) Älä yritäkkään muuttua!

    Voimia sulle kouluun ja arkeen ♥
    Ps. Oot niin kaunis noissa kuvissa, että ihan kateelliseksi tulin :'3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oii kiitti paljon !! <3 Een yritä enää :) Kiitos paljon ihanasta kommentista, itse olet kaunis ! (:

      Poista
  5. Oon aina tykännyt sun blogista ihan hirveesti! Oon lukenut sitä niin kauan kun vaan muistan. Huonoista ja vaikeista ajoista lähtien. Sun kirjoituksissa on niin ihanaa miten osaat kertoa elämästäs ja siitä miltä susta tuntuu. Tuot paljon ilmi sitä miten paljon paremmin voit nyt ja että parantuminen on aina mahdollista. Oot mulle ns. esikuva, idoli tai jotain sellasta. :)
    Toki parantuessaan haluaa jättää ne huonotkin asiat taka-alalle jotta kokis olevansa vahva ja täysin parantunut. Totuus on vaan se että jokaisella elämässään huonoja hetkiä ja aikoja, jollon ei oo hyvä olla. Kannattaa todellakin hyväksyä ihmisyys ja se kuka on. Sä oot vahva ihminen, seiso rohkeasti omilla jaloillas ja uskalla olla oma ittes!
    Mäkin otin ennen ihan kauheasti paineita bloggaamisesta ja halusin olla niin kuin muut, jotta tulisin edes jotenkin syrjittynä tyttönä kuulluksi. Lopulta sain sulta kauhean paljon rohkeutta kertoa siitä kuka olen ja oon huomannut jopa lukija määrän noususta sen, että ihmiset haluaa nähdä meidän oikeat kasvot. Eivät naamiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mäkin sun ! Ja jo pitkään ollaanki luettu toistemme blogeja :) Kiitos ihanista sanoista, tuli todella hyvä mieli :) Se on aina vain ilo, että jos saa edes yhden ihmisen uskomaan parempaan. Ja niin toi on aivan totta mitä kirjoitit, kaikilla on sitä huonoa ja muuta, mutta niistä ei puhuta, koska elämästä luodaan täydellinen kiiltokuva nettiin. Ja haluaisin sanoa samaa sulle, oot vava ihminen ja ole rohkeasti omaittes ! <3

      Hyvä, että sait rohkeutta ja oot omaittes, se on tärkeää :) Ja tosiaan se aito ja oikea minä kiinnostaa mua myös muissa blogeissa, mutta eniten haluan tuoda sitä kuitenkin omassa blogissani esille :) Kiitos ihanasta kommentista Oona <3

      Poista

Vain ASIALLISET kommentit julkaistaan ! Vastaan kommentteihin omaan blogiini. Anonyymit, nimimerkki mukaan kommentteihin :)